Oon huomannu täs parin päivän aikana, että vaikka kehitysvammanen henkilö vaikuttaa aluks pelottavalta ja arveluttavalta, niin hetken ku tutustuu ja juttelee hänelle, niin siellä "kuoren alla" voi olla hyvinkin mukava ja yhteistyökykyinen henkilö. Eli tällä alalla ennakkoluulottomuus on kaiken a ja o.
Tänään aamulla lähdin olevinaan vähän liian myöhään työssäoppiin. mun bussia ei näkyny bussitutkassa eikä bussitaulussa. Lähin sit aivan jäätävällä juoksulla työsäoppipaikkaa kohti, koska Google Mapsin mukaan sinne kävelee 29 minuuttia, ja mulla oli 24 minuuttia aikaa olla ajoissa paikalla. Sit puolessa välissä matkaa, kun olin suurinpiirtein kuolemassa hengästykseen, mun bussi meni mun ohi. Eli sitä ei vaan näkyny tutkassa tai siinä taulussa. Pikkasen ärsytti ja turhautti. Mut kerkesin sit hyvin kävellä/juosta työssäoppipaikkaan :)
Käytiin viime viikolla kattomassa Jonin kanssa paria juhlapaikkaa häitä varten, ja saatiin varattua juhlapaikka :) Reilun sadan hengen häiden järjestely siellä vaatii mielikuvitusta, mutta uskon, että kunhan kaikki on valmiita tekemään pieniä kompromisseja, asiat selviää.
Iskä varas meidän perheelle lentoliput ens pääsiäiseks. Matkan määränpää selviää lähempänä. Ootan kyllä tätä tulevaa matkaa innolla, koska kyseinen maa on aivan uus tuttavuus mulle. <3
Oon myös päättäny, että en ota paineita tästä blogin päivittelystä. Kirjottelen sillon ku tulee jotain mieleen ja kun on aikaa paneutua kirjottamiseen. En haluu kuitenkaan kirjottaa hosumalla, sillä siitä ei seuraa kun sutta ja sekundaa.
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
- Aino :)
